torstai 8. syyskuuta 2016

Draamaleirin Kesäkakarat näytelmän pyörteissä

Draamaleirin aloitus kesäkuun alussa jännitti niin leirin ohjaajia kuin useita lapsiakin. Osa lapsista oli jo konkareita draaman maailmassa, mutta useimmille päiväleiri toimi tutustuttajana näyttelemisen saloihin. Alku lähti mutkattomasti käyntiin ryhmäytymisleikeillä, joiden huumassa omat leiriläiskaverit tulivat kuin hiipien tutuiksi. Nimet opittiin nopeasti, ja lapset innokkaina halusivat jo päästä tekemään esitystä, joka häämötti tulevaisuudessa leirin lopettavana spektaakkelina. Ensin edessä oli kuitenkin tutustuminen toisiin ja omaan itseensä esiintyjänä.
 
Pahikset jäävät kiikkiin ja mummo toruu: ”Olette olleet tuhmia.”

Leirillä käytiin läpi draaman peruselementtejä hahmojen luomisesta improvisointiin. Apuohjaajana pääsin joka hetki toimeen: niin vetämään leikkejä, kuin auttamaan ohjaamisessa. Keskityimme luomaan leiriporukan kesken hyvää yhteishenkeä, jonka pohjalle vuorovaikutus lavallakin perustuu. Kun alun jännityksestä päästiin yli, lapsista kuoriutui upeita esiintyjiä. He tarttuivat loistavasti meidän ohjaajien antamiin ohjeisiin ja esimerkkeihin ja toimivat hyvin niin lavalla kuin yleisössä.

Mummo ja lapsenlapset nauttivat maatilan auringosta.

Esitys alkoi vähitellen muodostua lasten luomien hahmojen ympärille, kun heidät sijoitettiin lavalle improvisoimaan kohtauksia pienissä ryhmissä. Leiriläisten ideat kerättiin yhteen ja niistä luotiin seitsenkohtauksinen näytelmä nimeltä Operaatio Erikoislintu. Myös puvustuksen ja maskeerauksen lapset saivat suunnitella omalle hahmolleen.



Lasten kenraaliharjoituksia oli mahtava seurata, kun tiesi miten paljon me ohjaajat ja lapset itse olimme koko esityksen eteen tehneet. Kun kovan työn jälkeen h-hetki vihdoin koitti, draamaleiriläiset jännittivät täristen kulisseissa. Lavalle astuessaan jännitys kuitenkin unohtui ja lapset loistivat kuin ammattilaisnäyttelijät konsanaan. Mieletön draamaleiri vietiin loppuun yleisön huimien aplodien saattamana, mikä varmasti jää jokaisen draamaleiriläisen mieleen.



Työstäni apuohjaajana
Lähes kolme viikkoa hujahti uskomattoman nopeasti apuohjaajana. Yllätyin miten luonnolliselta lasten kanssa toimiminen tuntui ensimmäisistä hetkistä lähtien, vaikka omaa kokemusta ryhmänohjauksesta on lähinnä nuorten parissa. Työ oli myös äärimmäisen palkitsevaa, kun pääsin seuraamaan lasten kehittymistä näyttelijöinä, yksin ja ryhmässä. Parasta oli yksinkertaisesti ajan viettäminen lasten kanssa leikkien ja pelaten. Parempaa kesätyökokemusta en olisi voinut toivoa.

Suurkiitos Kesäkakarat!

Apuohjaaja Amanda

perjantai 26. elokuuta 2016

Kasvitarhan vapaaehtoiset

Päästiin me pellollekin! 
Kasvitarhalla toimi vapaaehtoistyön koordinaattori Sirja Eskelisen ohjauksessa monia vapaaehtoisia kesäkaudella 2016. Kesän lopuksi he kirjoittivat vaparikokemuksistaan, osa kuvasi myös videoita ja valokuvia. 




Julia:
Sokeri mikroskoopissa
Kasvitarhan vapaaehtoistoiminta alkoi 7.6.2016. Ensimmäinen vapari oli Aapo, sen jälkeen tuli Ousman, sitten meidän vapariperhe kasvoi kovaa vauhtia eteenpäin ja tuli monia uusia vapaaehtoisia mukaan: Ronja, Julia, Katariina, Aada, Kiia, Daisy, Daniel ja Samuel. Saimme myös kolme italiankielistä mukaan ryhmään.

Olemme puuhailleet, joka päivä erilaisia asioita. Tässä on jotakin mitä olemme tehneet:  pinssejä, poimittu marjoja, tehty mehua, kasteltu ja istuteltu kasveja, miniatyyripuutarhoja, mikroskopoitu esimerkiksi sokeri ja pidetty yleisesti huolta kasveista.

Sirjalta on saanut aina loistavat ja todella hyvät ohjeet aina siihen mitä olemme puuhailleet. Päivä on alkanut klo 10:00, yleensä kontilla, ja loppunut klo 14:00 kontilla tai paviljongissa.  Vapaaehtoiset saavat 10 päivästä  todistuksen, josta on hyötyä  tulevaisuudessa.

Julia, Ousman ja Katariina
Ousman:
Olen 14-vuotias. Olen vapaaehtoisena täällä. Olen tullut Kumpulan kasvitarhalle, koska minulla ei ollut tekemistä kotona, joten päätin tulla.  Olen ollut kolmena kesänä täällä ja on ollut hauskaa. Olen tehnyt täällä paljon jännittäviä ja hauskoja juttuja ja olen tavannut mukavia ihmisiä. Kasvitarhalla on maalattu, poimittu marjoja, istutettu kasveja ja ollaan myös taiteilleet ja esim: tehty zinejä, minityyripuutarhaa, ristinollaa, yrttispiraali ja varjoteatteri ym. Sirja on ollut loistava ohjaaja ja on antanut selvät ohjeet.


Katariina:

Viime kesänä yksi kaverini kävi täällä kasvitarhalla. Silloin sain tietää tästä paikasta. Kun heinäkuussa tulin tänne vapaaehtoiseksi, yllätyin miten paljon eri juttuja täällä tehtiin. Olin luullut, että työt olivat vain peltohommia. Olen muiden vapaaehtoisten kanssa tehnyt taidetta, mehua ja olemme puuhanneet vähän kaikkea. 

Kasvitarhalla on ollut tosi kivaa. Olen tutustunut uusiin ihmisiin ja saanut uusia ystäviä. Paikka on todella kaunis ja mukava paikka viettää päivää erilaisten tehtävien parissa. Sirjan antamat ohjeet ovat olleet selkeitä ja hän on muutenkin mahtava ohjaaja. 


Ajattelin tulla ensi kesänäkin. Niin hauskaa on ollut. Tietysti työtodistuskin kannustaa käymään, mutta niin myös ystävät ja hauskanpito. 




Zinepaja käynnissä

Kesän ensimmäisiä hommia oli matokompostin kasaaminen



Kasvitarhan olympialaisten voitokkain tiimi
                                   video
Aapon video




tiistai 9. elokuuta 2016

Ihmeellisiä kasveja Kumpulan koulukasvitarhassa!

Ympäristötaide- ja draamaleiriläiset, tutummin Apilaketut, ovat nauttineet kasvitarhan loppukesästä monenlaisen tekemisen merkeissä. Taide- ja draamapuuhien ohella olemme tutkailleet ihmeellisiä mielikuvituskasveja, joita kasvitarhalle on jostakin ilmestynyt. Tällä videolla esitellään kasveista muutamia ja leirin päätteeksi valmistuvassa esityksessämme selviää, kuinka kasvit ovat Kumpulaan päätyneet!





















Terveisin,
Ohjaajat Verna ja Pauliina


maanantai 8. elokuuta 2016

Peltohemuleiden kolmannen leirin kuulumisia

Peltohemulit eli isot viljelijät ovat 10–13 -vuotiaita lapsia. Suuri osa lapsista on jo useamman vuoden viljelykokemuksella mukana Kumpulan koulukasvitarhan toiminnassa. Minä olin ensimmäisellä viljelyleirillä yhdessä Stellan kanssa ja pidin toisen leirin kesälomaa ja nyt olen taas remmisssä.

Ensimmäisellä viikolla säät olivat helteisiä ja osa porukasta pääsi leikkimään vesisotaa keskenään kun toiset meistä pelasivat mölkkyä. Tutustuimme myös pienten viljelijöiden kanssa ultimateen, joka on frisbee-kiekkolla pelattava joukkuepeli.




Toisen viikon maanantaina taiteilimme kangasväreillä ja -tusseilla hienoja kuvioita ja grafiikkaa t-paitoihin, kangaskasseihin ja kankaanpalasiin. Töistä tuli tosi upeita ja meikäläinenkin sai omaan t-paitaan lapsien piirtämän kuvituksen joka on tosi päheä J. Tiistaina kävimme eläinmuseossa katsomassa joitain muitakin elukoita kuin vain Pokemoneja. Reissu oli tosi hauska ja opettavainen.



Alkukesän viljelyputken vastapainoksi olemme siis kolmannella leirillä ottaneet hieman rennommin, mikä on ihan mukavaa sillä kitkeminen käy lapsille pitkän päälle tylsäksi. Keskiviikkoisin olen ollut uimakerhossa Kumpulan maauimalassa ja päätin itsekin hypätä kerran kymmenestä metristä monen vuoden tauon jälkeen. Kylläpäs tuntui vatsanpohjassa.



Olemme toki pitäneet huolta myös viljelyksistä ja saaneet mukavasti satoa kotiin; kesäkurpitsaa, kurkkua, yrttejä ja ensi viikolla perunaa.


4.8. meillä kävi vierailulla lasten ryhmä Kontulan Puutarhaunelmia-leiriltä. He olivat todella mielissään retkestä, vaikka vähän satelikin. Kontulan leirillä käytetään viljelylaatikoita ja nyt he pääsivät isoon puutarhaan. Heidän kanssaan kitkimme ja harvensimme lanttupenkkiä, haistelimme ja maistelimme yrttejä ja nostimme perunaa ylös, mikä oli lapsille todella upea elämys J.












Sadesää on ollut harvinainen poikkeus kolmannella leirillä ja tänään iltapäivää vietimme teltassa taiteillen lyijykynillä ja pelaten Smart-7 lasten tietovisapeliä.



Ensi viikolla leiri sitten päättyy ja koulut alkaa. Jos sää suosii, niin keskiviikkona ajattelimme pitää nyyttärit Viherpeukaloiden eli pienten viljelijöiden kanssa. Samalla loppu myös minun ensimmäinen leirikesä Kumpulan koulukasvitarhalla. Ehkä ensi vuonna uudestaan :)


t. ohjaaja Vesa


























sunnuntai 7. elokuuta 2016

Monipuolinen kesätyöni varjoteatterissa

Työni alkoi 20.6. Kumpulan kasvitarhassa ja päättyy noin viikon päästä. Siitä asti, kun työni alkoi, ei ole ollut yhtäkään tylsää päivää. Päätehtäväni on täällä auttaa yhteisötaiteilijaa Eevaa, joka pitää varjoteatteria lapsille ja henkilökunnallekin. Mutta työpajaa ei olekaan joka päivä, ja silloin minä näen puutarhan kaikista mahdollisista kulmista. Olen ollut auttamassa keittiössä, puutarhassa, pellolla, käynyt kaupassa, purkanut tavaroita ja lista vain jatkuisi. Pienenä olen ollut itsekin täällä leiriläisenä, eikä siitä asti ole kovin paljon muuttunut.


Eevan kanssa päivä menee nopeasti. Ensin me laitetaan valmiiksi kaikki sermit ja tarvikkeet, annetaan lasten tutustua ikivanhaan teatterimuotoon, luodaan taidetta (askarrellaan omat hahmot eli teatterinuket, lavasteet ja sitten suunnitellaan ryhmissä omat tarinat) ja lopuksi esitellään katsojille esitykset. Sitten Eevan kanssa puretaan kaikki.





Lapset ovat erilaisia, eri ryhmät luovat erilaisia tarinoita. Ei ole ikinä ollut mitään samanlaista tähän mennessä. Nuoret ja aikuiset saattavat joskus tehdä huolellisemmin hahmot ja lavasteet, mutta tarinassa he usein ujostelevat, puhuvat vähän ja kikattavat. Lapset taas saatavat tehdä hahmonsa nopeasti ja rähjäisesti, mutta tarina voi olla hyvin herttainen ja juonikas.Lapset yrittävät enemmän kun näkevät, että katsojia on runsaasti.




Olen pitänyt kaikesta tähän mennessä (paitsi ruuasta joskus), on ihanaa työskennellä ulkona (hyvällä säällä) ja lapset ovat aina innostuneita. Paikka on valtava, mutta sitä on vaikea löytää. Ollessani täällä unohdan joskus, että ympärillä on kaupunki. Vieläkin tulisin mielelläni tänne leiriläisenä, jos vain pystyisin. Olisi hyvä, jos tästä paikasta ihmiset tietäisivät paremmin. Vaikka henkilökunta vaihtuu vähän välillä, se aina pysyy yhtä rentona, huumoritajuisena ja ystävällisenä.


Tyytyväinen assistentti: Kristina Junolainen
















perjantai 5. elokuuta 2016

Eläinten hoitaminen on parasta!

Aloitimme Puutarhaunelmia-leiriviikon pienillä puutarhatöillä Kontulan nuorisotalolla. Lapset saivat tehdä omat pienoiskasvimaat kylvämällä ja istuttamalla siemeniä ja taimia koreihin. 

Multaan laitettiin herneen taimia sekä salaatin ja retiisin siemeniä. Kävimme myös tutkimassa alkukesän leiriläisten kylvämiä herneitä kasvulaatikollamme sekä ihastelimme nuorisotalon takapihan kurkkusatoa.

Eläinten hoito Vesalan koulun kasvihuoneella on kuulunut leiriläisten suosikkitouhuihin. Tutustuminen eläimiin ja niiden parissa puuhailtavat hoitotyöt jaksavat innostaa lapsia joka päivä! Päivittäisten ruokinta- ja hoitotehtävien lisäksi esim. marsut ovat saaneet syödä leiriläisten keräämiä vadelmanlehtiä, kanit nauttia turkin harjauksesta ja maakilpikonnat ovat päässeet kylpyyn. 


Leirillä on valmistunut myös joukko puusta ja huovasta tehtyjä eläinkavereita. Pienet puiset puput, gerbiilit, kissat ja koirat pääsivät kanssamme luontoretkelle, jonne niille rakenneltiin pesiä ja koteja ympäristöstä löytyneistä materiaaleista.


Leiriläisten kanssa retkeilimme myös Kumpulan koulukasvitarhalle, jossa pääsimme kitkemään, istuttamaan lanttuja, nostamaan perunaa sekä maistelemaan erilaisia kasvimaan makuja. Saimme tutustua myös upeaan varjoteatteripajaan. Paluumatkan sateessa kastuminenkaan ei haitannut, sillä perillä koululla pääsimme taas lämmittelemään kasvihuoneen trooppiseen ilmastoon.





Loppukesän aurinkoisin terveisin,

Aurora Komonen, Puutarhaunelmia-leirin ohjaaja