perjantai 26. elokuuta 2016

Kasvitarhan vapaaehtoiset

Päästiin me pellollekin! 
Kasvitarhalla toimi vapaaehtoistyön koordinaattori Sirja Eskelisen ohjauksessa monia vapaaehtoisia kesäkaudella 2016. Kesän lopuksi he kirjoittivat vaparikokemuksistaan, osa kuvasi myös videoita ja valokuvia. 




Julia:
Sokeri mikroskoopissa
Kasvitarhan vapaaehtoistoiminta alkoi 7.6.2016. Ensimmäinen vapari oli Aapo, sen jälkeen tuli Ousman, sitten meidän vapariperhe kasvoi kovaa vauhtia eteenpäin ja tuli monia uusia vapaaehtoisia mukaan: Ronja, Julia, Katariina, Aada, Kiia, Daisy, Daniel ja Samuel. Saimme myös kolme italiankielistä mukaan ryhmään.

Olemme puuhailleet, joka päivä erilaisia asioita. Tässä on jotakin mitä olemme tehneet:  pinssejä, poimittu marjoja, tehty mehua, kasteltu ja istuteltu kasveja, miniatyyripuutarhoja, mikroskopoitu esimerkiksi sokeri ja pidetty yleisesti huolta kasveista.

Sirjalta on saanut aina loistavat ja todella hyvät ohjeet aina siihen mitä olemme puuhailleet. Päivä on alkanut klo 10:00, yleensä kontilla, ja loppunut klo 14:00 kontilla tai paviljongissa.  Vapaaehtoiset saavat 10 päivästä  todistuksen, josta on hyötyä  tulevaisuudessa.

Julia, Ousman ja Katariina
Ousman:
Olen 14-vuotias. Olen vapaaehtoisena täällä. Olen tullut Kumpulan kasvitarhalle, koska minulla ei ollut tekemistä kotona, joten päätin tulla.  Olen ollut kolmena kesänä täällä ja on ollut hauskaa. Olen tehnyt täällä paljon jännittäviä ja hauskoja juttuja ja olen tavannut mukavia ihmisiä. Kasvitarhalla on maalattu, poimittu marjoja, istutettu kasveja ja ollaan myös taiteilleet ja esim: tehty zinejä, minityyripuutarhaa, ristinollaa, yrttispiraali ja varjoteatteri ym. Sirja on ollut loistava ohjaaja ja on antanut selvät ohjeet.


Katariina:

Viime kesänä yksi kaverini kävi täällä kasvitarhalla. Silloin sain tietää tästä paikasta. Kun heinäkuussa tulin tänne vapaaehtoiseksi, yllätyin miten paljon eri juttuja täällä tehtiin. Olin luullut, että työt olivat vain peltohommia. Olen muiden vapaaehtoisten kanssa tehnyt taidetta, mehua ja olemme puuhanneet vähän kaikkea. 

Kasvitarhalla on ollut tosi kivaa. Olen tutustunut uusiin ihmisiin ja saanut uusia ystäviä. Paikka on todella kaunis ja mukava paikka viettää päivää erilaisten tehtävien parissa. Sirjan antamat ohjeet ovat olleet selkeitä ja hän on muutenkin mahtava ohjaaja. 


Ajattelin tulla ensi kesänäkin. Niin hauskaa on ollut. Tietysti työtodistuskin kannustaa käymään, mutta niin myös ystävät ja hauskanpito. 




Zinepaja käynnissä

Kesän ensimmäisiä hommia oli matokompostin kasaaminen



Kasvitarhan olympialaisten voitokkain tiimi
                                   video
Aapon video




tiistai 9. elokuuta 2016

Ihmeellisiä kasveja Kumpulan koulukasvitarhassa!

Ympäristötaide- ja draamaleiriläiset, tutummin Apilaketut, ovat nauttineet kasvitarhan loppukesästä monenlaisen tekemisen merkeissä. Taide- ja draamapuuhien ohella olemme tutkailleet ihmeellisiä mielikuvituskasveja, joita kasvitarhalle on jostakin ilmestynyt. Tällä videolla esitellään kasveista muutamia ja leirin päätteeksi valmistuvassa esityksessämme selviää, kuinka kasvit ovat Kumpulaan päätyneet!





















Terveisin,
Ohjaajat Verna ja Pauliina


maanantai 8. elokuuta 2016

Peltohemuleiden kolmannen leirin kuulumisia

Peltohemulit eli isot viljelijät ovat 10–13 -vuotiaita lapsia. Suuri osa lapsista on jo useamman vuoden viljelykokemuksella mukana Kumpulan koulukasvitarhan toiminnassa. Minä olin ensimmäisellä viljelyleirillä yhdessä Stellan kanssa ja pidin toisen leirin kesälomaa ja nyt olen taas remmisssä.

Ensimmäisellä viikolla säät olivat helteisiä ja osa porukasta pääsi leikkimään vesisotaa keskenään kun toiset meistä pelasivat mölkkyä. Tutustuimme myös pienten viljelijöiden kanssa ultimateen, joka on frisbee-kiekkolla pelattava joukkuepeli.




Toisen viikon maanantaina taiteilimme kangasväreillä ja -tusseilla hienoja kuvioita ja grafiikkaa t-paitoihin, kangaskasseihin ja kankaanpalasiin. Töistä tuli tosi upeita ja meikäläinenkin sai omaan t-paitaan lapsien piirtämän kuvituksen joka on tosi päheä J. Tiistaina kävimme eläinmuseossa katsomassa joitain muitakin elukoita kuin vain Pokemoneja. Reissu oli tosi hauska ja opettavainen.



Alkukesän viljelyputken vastapainoksi olemme siis kolmannella leirillä ottaneet hieman rennommin, mikä on ihan mukavaa sillä kitkeminen käy lapsille pitkän päälle tylsäksi. Keskiviikkoisin olen ollut uimakerhossa Kumpulan maauimalassa ja päätin itsekin hypätä kerran kymmenestä metristä monen vuoden tauon jälkeen. Kylläpäs tuntui vatsanpohjassa.



Olemme toki pitäneet huolta myös viljelyksistä ja saaneet mukavasti satoa kotiin; kesäkurpitsaa, kurkkua, yrttejä ja ensi viikolla perunaa.


4.8. meillä kävi vierailulla lasten ryhmä Kontulan Puutarhaunelmia-leiriltä. He olivat todella mielissään retkestä, vaikka vähän satelikin. Kontulan leirillä käytetään viljelylaatikoita ja nyt he pääsivät isoon puutarhaan. Heidän kanssaan kitkimme ja harvensimme lanttupenkkiä, haistelimme ja maistelimme yrttejä ja nostimme perunaa ylös, mikä oli lapsille todella upea elämys J.












Sadesää on ollut harvinainen poikkeus kolmannella leirillä ja tänään iltapäivää vietimme teltassa taiteillen lyijykynillä ja pelaten Smart-7 lasten tietovisapeliä.



Ensi viikolla leiri sitten päättyy ja koulut alkaa. Jos sää suosii, niin keskiviikkona ajattelimme pitää nyyttärit Viherpeukaloiden eli pienten viljelijöiden kanssa. Samalla loppu myös minun ensimmäinen leirikesä Kumpulan koulukasvitarhalla. Ehkä ensi vuonna uudestaan :)


t. ohjaaja Vesa


























sunnuntai 7. elokuuta 2016

Monipuolinen kesätyöni varjoteatterissa

Työni alkoi 20.6. Kumpulan kasvitarhassa ja päättyy noin viikon päästä. Siitä asti, kun työni alkoi, ei ole ollut yhtäkään tylsää päivää. Päätehtäväni on täällä auttaa yhteisötaiteilijaa Eevaa, joka pitää varjoteatteria lapsille ja henkilökunnallekin. Mutta työpajaa ei olekaan joka päivä, ja silloin minä näen puutarhan kaikista mahdollisista kulmista. Olen ollut auttamassa keittiössä, puutarhassa, pellolla, käynyt kaupassa, purkanut tavaroita ja lista vain jatkuisi. Pienenä olen ollut itsekin täällä leiriläisenä, eikä siitä asti ole kovin paljon muuttunut.


Eevan kanssa päivä menee nopeasti. Ensin me laitetaan valmiiksi kaikki sermit ja tarvikkeet, annetaan lasten tutustua ikivanhaan teatterimuotoon, luodaan taidetta (askarrellaan omat hahmot eli teatterinuket, lavasteet ja sitten suunnitellaan ryhmissä omat tarinat) ja lopuksi esitellään katsojille esitykset. Sitten Eevan kanssa puretaan kaikki.





Lapset ovat erilaisia, eri ryhmät luovat erilaisia tarinoita. Ei ole ikinä ollut mitään samanlaista tähän mennessä. Nuoret ja aikuiset saattavat joskus tehdä huolellisemmin hahmot ja lavasteet, mutta tarinassa he usein ujostelevat, puhuvat vähän ja kikattavat. Lapset taas saatavat tehdä hahmonsa nopeasti ja rähjäisesti, mutta tarina voi olla hyvin herttainen ja juonikas.Lapset yrittävät enemmän kun näkevät, että katsojia on runsaasti.




Olen pitänyt kaikesta tähän mennessä (paitsi ruuasta joskus), on ihanaa työskennellä ulkona (hyvällä säällä) ja lapset ovat aina innostuneita. Paikka on valtava, mutta sitä on vaikea löytää. Ollessani täällä unohdan joskus, että ympärillä on kaupunki. Vieläkin tulisin mielelläni tänne leiriläisenä, jos vain pystyisin. Olisi hyvä, jos tästä paikasta ihmiset tietäisivät paremmin. Vaikka henkilökunta vaihtuu vähän välillä, se aina pysyy yhtä rentona, huumoritajuisena ja ystävällisenä.


Tyytyväinen assistentti: Kristina Junolainen
















perjantai 5. elokuuta 2016

Eläinten hoitaminen on parasta!

Aloitimme Puutarhaunelmia-leiriviikon pienillä puutarhatöillä Kontulan nuorisotalolla. Lapset saivat tehdä omat pienoiskasvimaat kylvämällä ja istuttamalla siemeniä ja taimia koreihin. 

Multaan laitettiin herneen taimia sekä salaatin ja retiisin siemeniä. Kävimme myös tutkimassa alkukesän leiriläisten kylvämiä herneitä kasvulaatikollamme sekä ihastelimme nuorisotalon takapihan kurkkusatoa.

Eläinten hoito Vesalan koulun kasvihuoneella on kuulunut leiriläisten suosikkitouhuihin. Tutustuminen eläimiin ja niiden parissa puuhailtavat hoitotyöt jaksavat innostaa lapsia joka päivä! Päivittäisten ruokinta- ja hoitotehtävien lisäksi esim. marsut ovat saaneet syödä leiriläisten keräämiä vadelmanlehtiä, kanit nauttia turkin harjauksesta ja maakilpikonnat ovat päässeet kylpyyn. 


Leirillä on valmistunut myös joukko puusta ja huovasta tehtyjä eläinkavereita. Pienet puiset puput, gerbiilit, kissat ja koirat pääsivät kanssamme luontoretkelle, jonne niille rakenneltiin pesiä ja koteja ympäristöstä löytyneistä materiaaleista.


Leiriläisten kanssa retkeilimme myös Kumpulan koulukasvitarhalle, jossa pääsimme kitkemään, istuttamaan lanttuja, nostamaan perunaa sekä maistelemaan erilaisia kasvimaan makuja. Saimme tutustua myös upeaan varjoteatteripajaan. Paluumatkan sateessa kastuminenkaan ei haitannut, sillä perillä koululla pääsimme taas lämmittelemään kasvihuoneen trooppiseen ilmastoon.





Loppukesän aurinkoisin terveisin,

Aurora Komonen, Puutarhaunelmia-leirin ohjaaja














torstai 28. heinäkuuta 2016

Keskikesän pienet viljelijät viettivät seikkailun leirillä


Pienten viljelijöiden keskikesän leiri alkoi 4.7. Osalle lapsista Kumpulan koulukasvitarha oli jo tuttu paikka ja nimen keksiminen ryhmälle sujui helposti. Ryhmän nimeksi tuli Viherpeukalot, joka valittiin äänestämällä.


Kolmen viikon ajan lapset saivat nauttia puutarhasta, oppia luonnosta ja ympäristöstä. Tämä tuntui tärkeältä, koska kaikki leiriläiset olivat kaupunkilaislapsia. Olen itse kotoisin maatalosta ja leikkinyt kesät metsissä ja pelloilla. Tällaisiin kokemuksiin Kumpulan koulukasvitarha tarjoaa mahdollisuuden keskellä kaupunkia.


Keskiviikkoisin Viherpeukaloilla ja isoilla viljelijöillä eli Peltohemuleilla oli yhteinen kerhopäivä. Kerhopäivänä lapset saivat valita uintiretken ja kokkikerhon välillä. Kokkikerhossa käytimme oman palstan satoa ja metsän antimia. Suurin suosikki oli nokkosletut.


Kostea kesä toi mukanaan sieniä, joita kävimme tunnistamassa ja poimimassa Kumpulan koulukasvitarhan takametsässä. Helpoin tunnistettava oli kantarelli, mutta meillä oli sienikirja mukana, joten haastavampiakin sieniä voitiin poimia.


19.7. teimme myös retken Kasvitieteelliseen puutarhaan. Parasta puutarhassa oli lasten mielestä sorsat. Myös pensaan kätköstä löytynyt maja ilahdutti suuresti. Kävelimme matkan helteessä ja paluumatkalla voimat alkoivat hiipua. Onneksi apua löytyi kottikärrykuljetuksesta.


Suuria tapahtumia leirillä oli esimerkiksi lasten olympialaiset ja päätösjuhla. Päätösjuhlassa söimme piirakkaa ja koristelimme teltan ilmapalloilla sekä keräsimme kukkia puutarhalta.


Lapset kertoivat ajatuksiaan leiristä. Parasta leirillä oli lasten mielestä töiden tekeminen palstalla. Multaaminen sujui monelta leirin lopussa jo hyvin. Erityisen hauskaa oli myös sadettimella kastelu ja leikkiminen oli tärkeä juttu. Kitkeminen ei aina innostanut.

Tämä oli itselleni ensimmäinen leiri, jonka ohjasin. Koen, että Kumpulassa on hyvät mahdollisuudet tehdä monipuolisia juttuja. Elämykset, joita lapsille täällä tarjotaan ovat aitoja. Ohjaajana näin lapsissa kolmessa viikossa selvää kasvua. Luontosuhde kehittyi, joka näkyi esimerkiksi luonnon kunnioittamisen lisääntymisenä. Lapset tutustuivat helposti toisiinsa ja uusia ystäviä löytyi monelle.

Toivottavasti viimeistään ensi kesänä nähdään taas!

Terkuin
leiriohjaaja Sini Mikkola